Turhautumus maksimus

Kommentoi

Siitä onkin aikaa kun olen viimeeksi päivittänyt mitään terveyteeni liittyvää. Tai ylipäätänsä siitä että mitä fiiliksiä tämä minussa tuottaa. Sen sijaan viljelen kyllä ajatusta ”jee, on siistiä päästä treenaamaan kahdesti viikossa”. Jos tarpeeksi valehtelee muille niin ehkä jossain vaiheessa sitä alkaa uskomaan itsekin?

Pari vuotta sitten kirjoitin blogiin että ärsyttää kun multa kysellään kuulumisia, koska en tiedä mitä vastata. En halunnut valehdella mutta en myöskään tulla kokoajan muistutetuksi voinnista. Nykyään ei tunnu enää miltään vältellä oikeista fiiliksistä puhumista.

Eihän siitä tulisi yhtään mitään jos jokaiselle kysyjälle purskahtaisi itkuun tai huutaisi suoraa huutoa siitä miten paljon oikeasti vituttaa. Jotenkin paljon järkevämpi on keskustelu:

”No mites treenit kulkee?”
”Siinähän ne”
”Aijaa mäki treenaisin mut nyt on ollut vähän pikkuvarvas kipee niin *joku selitys*”
ja siihen onkin hyvä päättää keskustelu

Tai

”No mites treenit kulkee?”
”Siinähän ne”
”Monta kertaa viikossa treenaat?”
”Kaks”
”Aika vähän”
”No on tää jo edistystä”
ja hymyä koska yritän vakuuttaa itseni siitä että tää on tosi siisti juttu

Mutta vaikka mä kuinka yritän vakuuttaa itseäni että on helvetin siisti juttu päästä treenaamaan jopa kaksi kertaa viikossa, niin ei se oikeesti pahemmin lämmitä. Lämmittää tasan sen aikaa kun yritän ajatella positiivisesti ja olla armollinen itselleni.

Eikä kyse ole siitä että määrä korvaisi laatua ja olisin välttämättä yhtään sen parempi missään jos treenaisin kymmenen kertaa viikossa (kärjistetysti), vaan siitä että en voi treenata sen verran mitä haluan. Sen verran mitä pitäisi treenata jotta kehitys olisi mahdollisimman hyvä. En ole yleensä kateellinen ihminen, mutta niille olen tosi kateellinen jotka pystyvät treenaamaan optimaalisesti ja kehittyvät sen mukaan.

No mikä mua sitten estää? Vähän parempi asenne kun olisi (ai että kun rakastan muuten tota suositusta) niin kyllä se siitä.

En tiedä miten näitä oireita kuvailisi, tai oikeasti tiedän, mutta ei kiinnosta kuvailla. Huomasin pari viikkoa sitten kun 817636351682617828 kertaa kuvailin oireita terveydenhuollon ammattilaiselle, että en mä enää usko siihen että kertomisesta olisi mitään iloa. Kyseltiin että mitä olisin valmis tekemään että olisin kunnossa ja vastasin että ”kaiken” mikä tuntui niin surkuhupaisalta että alkoi itkettämään. Koska oikeasti mä en enää tiedä mitä tässä tekisi, vaan olen jo jollain tasolla luovuttanut sen suhteen että tähän olisi mitään ratkaisua.

On niin käsittämättömän turhauttavaa ensin yrittää päästä tutkimuksiin ja nyt kun niihin olen päässyt, ravata tutkimuksesta toiseen sulkemassa pois vaihtoehtoja ja lääkäristä toiseen kuullakseni että olen tämän tutkimuksen mukaan terve ja hyväkuntoinen nuori nainen. Käsittääkseni terveiden ja hyväkuntoisten nuorten naisten ei tarvitse käyttää hitosti energiaa siihen että yrittävät löytää iloa siitä että pystyvät treenaamaan JOPA kaksi kertaa viikossa.

image

Että tässä nyt kyselijöille tiedoksi ja tiedoksi myös, ettei mua kiinnosta pätkääkään keskustella näistä asioista.

Kommentoi

4 WEEKS OUT

1 kommentti

Nyt on enää vähän reilu neljä viikkoa maastanoston SM-kisohin ja tässähän alkaa kohta jo jännittämään. Edelleen tosin toivon, ettei jännitys ole lähellekään sitä kamalaa megajännitystä mitä oli ennen ekoja kisoja. Hyi. Toisaalta joulukuun kisoissa kaikki keskittyminen meni painoon pääsemiseen, enkä ollenkaan ehtinyt jännittää itse kisoja. Sekään ei välttämättä ole hyvä juttu ettei jännitä ollenkaan.

image

Olen ollut nyt reilun viikon aika reippaassa flunssassa. Tietysti harmittaa kun on niin vähän aikaa kisoihin, mutta flunssia ja sairastumisia voi aina tulla, joten sen surkutteluun ei kannata laittaa liikaa energiaa. Parempi kuitenkin olla kipeä 5 viikkoa ennen kisoja kuin 2 viikkoa ennen kisoja. Nyt vaan toivon että ehtisin tulla terveeksi niin että saisin muutaman hyvän treenin vielä tehtyä ennen kisoja.

imageLisätietoja kisoista GoMetal.comista.

WPC SM-kisat ovat Juvalla 25-26.3 ja minun nostot 26.3. Lähdetään Colinin kanssa pelipaikoille jo perjantaina, meillä on blogiyhteistyönä hotellihuone Mikkelin Sokos Hotel Vaakunassa. Kiva kun ehditään olla pari yötä ennen kisoja paikalla, niin pääsee vähän tutustumaan lähialueisiin. En ole käynyt Mikkelissä kuin lapsena Visulahdessa ja Juvan läpi vain ajanut.

Jos ei aikaisemmin jännittänyt, niin nyt kun pitäisi painaa julkaise-nappia alkoi viimeistään jännittämään! 😀 Enää kuukausi kisoihin!!!

1 kommentti

Toivepostauksena ruokapäiväkirja

Kommentoi

Saan aina välillä toiveita ruokapäiväkirjan julkaisemisesta, joten tässä nyt teille eilisen ruuat:

Aamupala:
Iso kulho tattaripuuroa + kookosöljy + raejuusto + pakastemustikoita + tuoreita vadelmia
2 kuppia kahvia maidolla
Forever ARGI ravintolisä ja ekstra c-vitamiini sekoitettuna lasiin vettä

image

Välipala: banaani

Lounas: Chilijauhelihaa ja sipulia tomaattimurskassa, riisiä, keitettyä porkkanaa, kukkakaalia ja parsakaalia sekä fetajuustoa öljyssä

Välipala: Wienerleipä

Kaksi kuppia kahvia maidolla

Päivällinen: Chilijauhelihaa ja sipulia tomaattimurskassa, riisiä, keitettyä porkkanaa, kukkakaalia ja parsakaalia sekä fetajuustoa öljyssä

image

Iltapala: Rahka + banaani

image

Vettä juon aina pitkin päivää aika paljon, joten siitä en kokenut tarpeelliseksi pitää kirjaa.

Perjantaisin teen töitä klo 16-03 joista viimeiset 6h on seisomatyötä baarissa ja työmatkojen kanssa olen poissa kotoa n. 12h. Tämä oli oikeastaan mulle hyvinkin tyypillinen pitkän työpäivän ruokapäiväkirja, ainoana poikkeuksena wienerleipä joka oli varta vasten minua varten ostettu, niitä en yleensä töissä syö. Oli muuten hyvä! 😀

Kommentoi

Stressi ja huono unenlaatu

6 kommenttia

En tainnut koskaan kertoa somessa, että meille iski marraskuun alussa vesivahinko. Se fiilis, kun on duunissa ja puhelin on soinut monta kertaa huomaamatta ja näkee viestin että huoneistossa on vesivahinko – pakko päästä asuntoon. Voi prkl!

Onni onnettomuudessa, asunto ei tulvinut vedessä vaan vuoto oli ilmeisesti rakenteissa. No, oli miten oli niin tätä työmaata on jatkunut nyt kolme kuukautta, mutta ensi viikolla sen pitäisi vihdoinkin olla ohi. Vaikka mua nyt ei varsinaisesti haittaa se ettei vessassa ole lattiaa, niin huomaa kuitenkin, että miten paljon tällainenkin asia stressaa.

Ja varsinkin silloin, kun järkevintä on lähteä äidin luokse eri paikkakunnalle nukkumaan eli joka aamu ja ilta liikkua julkisilla Helsinkiin töihin ja Helsingistä pois. En yhtään ihmettele että olin aika väsynyt 16- ja 17-vuotiaana kun tämä oli arkea, paitsi että silloin oli töiden ja treenien lisäksi vielä koulua.

image

Tällä viikolla kun olen vain yhden yön nukkunut omassa sängyssäni päätinkin, että pidän treeneistä lepoviikon, kun sellainen alkoi muutenkin olla tarpeeseen. Mikään mahdottomuushan treenien järjestäminen ei tälle viikolle olisi ollut, mutta parempi levätä silloin kun on paljon stressin aiheita ja väsymystä kuin silloin kun olisi paremmin aikaa ja energiaa treenikn.

Mun unenlaatu on ollut jo pitkään aika huonoa, vaikka nukun niin en koe rentoutuvani vaan herään monta kertaa yössä ja havahdun pieniinkin ääniin. Olen ajatellut että on ihan normaalia herätä jopa 5krt yössä, mutta kun olen lukenut äiti-blogeja jossa kerrotaan ettei jaksa mitään kun herää saman verran yössä, niin aloin miettimään että ehkä se ei olekaan normi? 😀

Hieman onnistuin jo parantamaan unenlaatua yksinkertaisella jutulla – ostin digitaalisen kellon sängyn viereen. Tämähän auttoi sen takia, että mulla on tarve aina herätessä katsoa kelloa ja laskea kuinka paljon on vielä aikaa nukkua. Sitten kun puhelimesta katsoo kelloa ja huomaa ne 10 saapunutta viestiä ja alkaa lukemaan niitä, niin nukahtaminen ei enää ole niin helppoa. Ja jos en niitä avaa, niin alan miettimään että jos ne oli kuitenkin tärkeitä ja mitähän niissä lukee… 😀 Nyt kun en herätessä näe kuin kelloa, on helpompi nukahtaa takaisin. Vielä kun keksisi miten onnistuisi nukkumaan koko yön heräämättä?

image

Olen vähän lueskellut netissä eri juttuja miten voisi parantaa unenlaatua, mutta olisiko teillä mitään vinkkejä antaa mitä on teille toiminut? Toisissa jutuissa sanotaan että sininen valo puhelimesta olisi huono juuri ennen nukkumaanmenoa, mutta itse uskon enemmän että se on se sisältö mikä valvottaa ja nostaa stressiä. Vinkkejä otetaan vastaan! 🙂

6 kommenttia

Maalaisjärki erityisruokavalioiden ja pikadieettien maailmassa

9 kommenttia

Havahduinpa tässä yksi päivä vähän hassuun juttuun. Tein kovan treenin ja tulin kotiin yöllä, kun suosin treenaamista silloin kun salilla ei ole muita. Oli nälkä ja kanafileetkin ostettuna, mutta mikä väsymys ryytymys iski kun pääsi hetkeksi istumaan. Mietin siinä, että en mä kyllä jaksa enää yhden jälkeen yöllä aloittaa kokkaamisprojektia, kun olin jo päivän aikana muutenkin syönyt kaksi lämmintä ateriaa. Jotain piti kuitenkin treenin jälkeen saada syötyä ja halusin jo päästä nukkumaan, niin keksin keittää kaurapuuroa. Viiden minuutin päästä oli puuro valmiina, siihen sekaan kookosöljy, raejuusto ja mustikoita.

image

Puuroa syödessä aloin miettimään, että miksi en tee tätä useammin? Miksi aloitan kokkaamisen keskellä yötä sen sijaan että keittäisin puurot jos ei ole valmista ruokaa niin pääsisin nopeammin nukkumaan?

Vastaus kysymykseen kuulostaa niin hölmöltä (ja onkin), mutta olen jostain saanut päähän että puuron syöminen illalla olisi epäterveellistä. Tai ei varsinaisesti epäterveellistä, mutta siis lihottavaa. Näin olen ihan oikeasti alitajuisesti ajatellut, niin eipä ole tullut syötyä mun lempparia kun aamuisin. Eihän siinä ole mitään järkeä että aamulla puuro olisi hyvä juttu ja terveellistä, mutta illalla lihottavaa? Muistan joskus katsoneeni jonkun fitnesskisaajan ruokapäiväkirjaa ja miettinyt, että miten se voi syödä puuroa useamman kerran päivässä ja silti olla noin hyvässä kunnossa? Valoja päälle Natalia! 😀

Kyllähän jokainen varmasti jollain tasolla ainakin ymmärtää, että ruoka-asioissa pitäisi käyttää maalaisjärkeä. Mutta siitä maalaisjärjestä on välillä hankala pitää kiinni, kun kokoajan altistutaan ravintoneuvoille, ruokavaliopropagandalle ja mainoksille, jotka ovat täysin ristiriitaisia keskenään. Ei tarvitse kuin mennä facebookiin tai selata melkein mitä tahansa lehteä, niin vastaan tulee jonkinlaisia ohjeita. ”Syö näin” tai ”älä syö näin”. On virallisia suosituksia ja on niitä jotka kumoavat ne täysin, sanovat että virallisten suositusten noudattaminen on tie turmioon. Ja sitten on kaikkea siltä välistä, niin mistä sitä enää tietää että mikä on maalaisjärki ja mitä pitäisi uskoa? Ettei nyt sitten tee ihan väärin ja tuhoaa kehonsa?

Koulussa opetettiin lautasmalli, jossa puolet lautasesta on salaattia, neljäsosa lihaa, kanaa tai kalaa ja neljäsosa hiilihydraatin lähdettä kuten perunaa, pastaa tai riisiä. Lämpimän ruuan lisäksi syödään leipä voilla ja juodaan lasi maitoa.

image

Mutta kun: Maito- ja viljatuotteita ei pitäisi syödä, ettei suolisto tuhoutuisi. Kyseiset tuotteet ovat muutenkin vain isojen yritysten propagandaa. Leipä on siis pahasta ja niin on lasi maitoakin. Jos nyt kuitenkin syö leipää niin siihen päälle ei pitäisi laittaa voita koska se on lihottavaa, mutta margariini on puolestaan epäterveellistä. Se leipä nyt vaan kannattaa skipata, joten poistetaan ne aterialta. Pastassakin on gluteenia joten otetaan se pois, mutta jätetään perunan ja riisin vielä vaihtoehdoiksi. Salaattijuustokin on maitotuote joten se luonnollisesti lähtee myös.

image

Rasvaa olisi hyvä välttää, joten jos ajatuksissasi lorautit salaattikastiketta salaatille, otetaan se pois. Hyviä rasvoja saisi kuitenkin syödä, mitkä ne sitten ovatkaan. Riippuen keneltä kysyy esimerkiksi kookosöljy on ratkaisu joka vaivaan tai tie turmioon. Koska ei voi tietää mitkä ne oikeasti hyvät rasvat on, vältetään niitä.

Hiilihydraatitkaan eivät kyllä kuitenkaan ole hyvä juttu vaan ne kannattaa suosiolla poistaa, koska ne lihottavat, turvottavat ja väsyttävät. Otetaan siis riisit ja perunat pois, kuka nyt vapaaehtoisesti haluaisi lihottaa ja turvottaa itseään? Olisi muutenkin hyvä syödä kuten luolamies ja kukaan tuskin on kuullut luolamiehestä joka keitti riisiä? Ruokia ei myöskään pitäisi lämmittää mikrossa, koska eihän luolamiehellä ollut mikroa.

image

Pitäisi kuitenkin välttää eläinperäisiä tuotteita jo ihan eettisistä syistä. Sitäpaitsi niin eikai kukaan enää vuonna 2017 väitä pitävänsä lihan mausta? Otetaan siis liha, kana ja kala pois lautaselta. Jos kuitenkin ikävöi niitä, ne voi korvata keinotekoisilla lihan- ja eläinperäisten tuotteiden korvikkeilla, joita tulee kokoajan markkinoille.

Tällä hetkellä meidän lautasella on edelleen salaattia sekä lihankorviketta. Pitäisi kuitenkin välttää lisäaineita ja keinotekoisia ruokia ja syödä ruokansa mahdollisimman alkuperäisessä muodossa, joten otetaan lihankorvikekin pois lautaselta.

image

Enää meidän lautasella ei ole muuta kuin vihanneksia ja nyt pitää muistaa, että on tärkeää suosia suomalaista maataloutta, joten syödään vain suomalaisia kasviksia. No, kuvan tomaatit ja kurkut on muistaakseni Espanjalaisia, joten eihän niitäkään voi syödä.

imageLuulisi tällä nyt nälän lähtevän.

Ja nyt ollaan vasta käyty läpi lautasmalli. Entäs milloin syödä?

Ei pitäisi syödä hiilaria ennen nukkumaanmenoa, eikä pitäisi syödä kuuden jälkeen illalla. Pätkäpaasto tekisi hyvää kropalle, mutta pitäisi muistaa syödä 2-4h välein.

Sitten kun lisätään treenihommat:

Jos haluaa kehittyä on tärkeää juoda treeniboosteri, intra-juoma ja palautumisjuoma niin ettei katabolia iske. Näkeehän sen jo kaikista kovaa treenaavista, jotka vannovat kehityksen olevan kiinni milloin missäkin lisäravinteessa. Enkä sano ettei olisi, mutta kun samalla pitäisi välttää lisäaineita ja keinotekoisten tuotteiden käyttämistä. Mahdollisimman paljon ravinteita olisi hyvä saada oikeasta ruuasta, mutta eipä meidän lautasella oikein mitään ruokaa enää ole.

Joka paikassa toitotetaan puhtaasti syömisen merkityksestä, mutta sitten nämä samat ihmiset juovat zero- ja lightlimuja nälkään. Niitä kun juo on helpompi pitää kalorit alhaalla ja pysyä dieetillä jotta rasva palaa. Pitäisi kuitenkin muistaa syödä paljon että kehittyy ja lihas kasvaa.

On tärkeää huolehtia että saa tarpeeksi proteiinia, mutta liikaa proteiinia ei saa syödä. Rahka on hyvä proteiinin lähde ja sitä voi maustaa vaikka miten, mutta jos tosissaan treenaa niin rahkansa syö maustamattomana. Rahkaa ei kuitenkaan pitäisi syödä, koska maitotuote.

Mites herkuttelu?

Herkkujen kanssa on hyvä pitää nollatoleranssi paitsi cheatdayna, jolloin syödään niin kuin huomista ei olisi.

Pitää kuitenkin muistaa nauttia elämästä ja olla armollinen itselleen, mutta esimerkiksi sokeri on koukuttavampaa kuin kokaiini. Silti ravintoasiantuntija kesällä sanoi että jäätelöä voi syödä vaikka päivittäin kohtuudella. Eikä nyt edes mennä niihin tutkimuksiin joiden mukaan lasi viiniä päivässä olisi hyväksi ja olut on hyvä palautumisjuoma.

Joten jos söisi eettistä, kotimaista, gluteenitonta, maidotonta, sokeritonta, rasvatonta raakaruokaa jossa ei ole hiilareita ja joka ei ole eläinperäistä eikä keinotekoista, niin ei jäisi paljon mitään syötäväksi. Jääpaloja?

gluten-free-vegan-meme-finally-settling-down-c7at2y

Tämän tekstin kirjoitettuani en enää yhtään ihmettele outoa suhtautumistani iltapuuroon.

9 kommenttia