22. Parsakaalia pukinkontissa? Taitaa tulla fitnessjouluoksennus!

Posted on Posted in Dieetti, Mielipiteet, Punttimimmi, Reseptit, Ruokavalio, Treeni, Yleinen

Tämän kuukauden kuumin aihe somessa? Varmaan se miten vietetään ”fitnesselämäntapoihin” sopiva joulu eli #fitnessjoulu. Vinkkejä jaetaan siitä miten pysyä vahvana herkuista notkuvien joulupöytien ääressä ja siitä miten TOSIfitnessihmiset pysyvät uskollisena lajilleen joulunakin. Odottakaa vaan, viimeistään parin päivän päästä tulee marttyyripostaukset siitä miten #fitness menee joulun edelle ja miten hienoa on syödä raejuustoa ja parsakaalia joulupöydässä. Tai saattavat olla jo ilmestyneet, ei ole vähään aikaan kiinnostanut mitään fitnessjuttuja kovinkaan aktiivisesti seurata.

Mulla on viimeaikoina nimittäin alkanut tämä fitnesshypetys tulemaan pahasti korvista ulos. En vain käsitä mikä siinä on, miksi pitää jokaikiselle toitottaa olevansa kova, treenaavansa kovaa ja tekevänsä uhrauksia koska ”rakastan tätä elämäntapaa”. Mäkin rakastan kaikenlaista, mutta ei mulla oo tarvetta kokoajan korostaa sitä, että se olisi mahtavaa joka ikinen päivä tai ainoa tapa elää. Tai korostaa sitä että minulla on oikeus elää omaa elämäntapaani eikä se ole muilta pois (ja taas perustelu siitä että miksi se on niin mahtava, mutta te ette vain ymmärrä).

Fitness menee tietenkin joulun edelle koska ”nothing tastes as good as being fit feels”. Really? Tuntuuko tosi kivalta syödä niitä kuivia kananpaloja samalla kun perhe nauttii jouluruoista ja kauhistelevat sitä ettet voi edes jouluksi helliä? Tuleeko oikeasti siinä joulupöydässä sellainen fiilis että ”oi kun olen onnellinen kun teen tämän uhrauksen ja saan katsoa hoikkaa vatsaani huomenna peilistä”?

Toissa juhannuksena minä olin se joka pureskeli niitä parsakaaleja muiden nauttiessa juhannusherkuista. Voin kertoa että se ei todellakaan ollut kivaa, meni juhlat ihan ohi kun olin nälissäni dieetillä ja päivän eväät oli jo syöty siinä vaiheessa, kun grillattiin vaahtokarkkeja kokon edessä. Siinä litkin mun sokeritonta limua vatsa kurnien ja koitin pitää hyvää ilmettä yllä. Olin vahva kun en retkahtanut ja antanut mielelle periksi ja syönyt ystävän perheen tekemää ruokaa. En edes maistanut. En maistanut karkkejakaan. Ja aamulla vatsa oli litteä ja paino tippunut x määrä grammoja niin kuin suunniteltua. Tekikö se minut onnelliseksi? Ei todellakaan.

Mä tykkään syödä terveellisesti, tykkään parsakaalista ja siitä kuivastakin kanasta ja syön sitä ihan mielelläni vuoden ympäri tekemättä siitä kauheaa meteliä. Syön sellaista ruokaa joka monen mielestä näyttää siltä että se on jo kerran sulatettu, mutta sillä ei ole väliä niin kauan kun ajaa asiansa. Mutta mä en usko siihen, että se että välillä antaa itsellensä siimaa ja hyvällä omatunnolla herkuttelee pilaa mitään. Enemmän lukkoon ihminen menee henkisesti siitä, että jatkuvasti kieltää itsensä ja elää niiden kieltojen vankina.

Oletko kuullut siitä urheilijasta, joka söi jouluna pari päivää rennosti jouluruokaa ja sen takia hävisi kisat? En ole minäkään. Mutta oletko kuullut niistä, jotka seurasivat jotain tiettyä ohjetta kuin raamattua x ajan ja sai siitä henkisiä tai fyysisiä oireita? Niin vähän arvelinkin.

25 thoughts on “22. Parsakaalia pukinkontissa? Taitaa tulla fitnessjouluoksennus!

  1. Aivan samaa mieltä! Vaikuttaa tosiaan siltä, että kaikilla joku naurettava tarve puolustella omia tekemisiään. Tottakai jokainen tekee joulupöydässä omat valintansa (mutta ne valinnat ei kiinnosta pätkääkään muita), ja oot oikeessa siinä, että EI ole kivaa kun perhe on nähnyt vaivaa sapuskan eteen ja sitten ei voida syödäkään. Elämä ei tosiaankaan ole kiinni siitä, milloin jaksaa vastustaa herkkuja ja millon ei 🙂 Mukavaa joulua 🙂

    1. Nimenomaan! Jos jotain haluaa tehdä tietyllä tapaa niin tehkööt, mutta ei se tarkoita että kaikkien pitää olla siitä tietoisia, samaa mieltä tai varsinkaan kiinnostuneita kuulemaan asiasta 😀 Hyvää uutta vuotta!

  2. Voi kyllä, merry fitness vaan kaikille! Yök sanon minä. Mutta kenties ne vedenjuontinsa kellottavat parsakaalin mussuttajat nauttivat siitä touhusta 24/7 ja saavat jotain kiksejä kun on elämä vaan täynnä #healthychoices #bodyruokaa #fitnessjoulu #nosugar Juu ei tule kyllä kuuloonkaan. Mä vietän antifitness-joulua. En mee aattona salille ja vedän erinomaisen tyytyväisenä herkkuja napaan niin että naama kukkii vielä tammikuussa!

    1. Hahah, ihana kuulla! En tiedä saavatko, mutta toivottavasti sillä moni muu elämässä tärkeä asia menee ohi kun kyttää sitä kelloa 😀

  3. Itse syön kurinalaisesti melkein läpi vuoden, mutta en tee siitä numeroa. Se nyt on vaan arkea. En jaksaisi nimittäin hehkuttaa esimerkiksi imurointiakaan päivästä ja viikosta toiseen, miksi sitten ruokailujani? 😀

    Mutta jouluna aion syödä mitä haluan. Ei pari päivää silloin tällöin ihmiselossa ole maailmanloppu, jos antaa itselleen nyöriä ja nauttii. Enkä aio hehkuttaa tätäkään valintaa. Tämäkin on osa elämää.

    Se mikä raivostuttaa joka joulu, on lehtien ja terveysgurujen neuvot, kuinka välttää repsahtaminen jouluna. Siis mitä? Mitä on repsahtaminen? Eikö vaan voi ajatella, että tämä on elämää juhlapyhineen kaikkineen? Vähemmästäkin pieni ihminen ahdistuu ja puputtaa pyhien jälkeen pelkkää parsakaalia, kun tulikin syötyä kolme konvehtia ja laihdutusurakka on nyt pilalla! Argh!

    Ymmärrän toki heitä, jotka kisaavat ja ovat dieetillä, että he tekevät juuri heille annettujen ohjeiden mukaan. Heidän nauttimishetkensä ovat sitten myöhemmin. Tokikaan sitä hehkutusta ja vauhkoamista ruoasta dieetilläkään en ymmärrä.

    Mutta toivoisinkin, että tavalliset ihmiset pitäisivät järjen päässä ja antaisivat itsensä nauttia herkullisesta joulusta.

    Kiitos, olen puhunut. 😀

    Mutta oikein hyvää ja nautinnollista joulua sinulle! 🙂

    1. Puhut asiaa! Kaikesta tehdään liian suuria juttuja ja ”syntiä”. Ei se nyt oikeasti sen peruspirkon elämää kaada jos välillä herkuttelee, mutta mediaa lukemalla niin ihan varmasti kaataa. Kiitos samoin sinulle, vähän jälkijunassa! 🙂

  4. Postaus naulan kantaan! Aion itsekin todellakin nauttia herkuista ja pistää jopa vaa’an narikkaan ainakin viikoksi. Elämästä pitää voida välillä nauttia ja kiristellä ehtii sitten taas vaikka koko kevään. Syön kyllä konvehtejakin, nih! Toisaalta ajattelin pitää silti huolta sopivasta liikkumisesta, sopivasta ruokarytmistä ja veden riittävästä juomisesta, joten ihan totaalisesti en ajatellut ranttaliksi heittää. Ja tämä lähinnä siksi etten tykkää jos kroppa heittää ihan kokonaan jumiin aineenvaihdunnan. Mutta ajattelin että tässäkin guideline se terve maalaisjärki – ja juurikin se että jos nyt valtaosan vuodesta syö terveellisesti niin ei nyt muutaman päivän pitäisi mitään tuloksia täysin tuhota. Ei edes ne konvehdit taikka jouluruoka. 🙂

  5. Ite oon tokaa viikkoa kisadieetillä ja ihan valmentajan käskystä aion syödä mitä mieli tekee aattona. 😀 ja luultavasti tekisin sen vaikka ei ”lupaa” siihen olisikaan. Enkä niinkään sen itse ruuan takia vaan sen yhdessäolon. Sotii vähän mun periaatteita vastaan kaivaa omat kanat ja riisit esiin joulupöydässä, vaikka tiedän että mun perhe sen ymmärtäiskin.

    Mut tosiaan, kenenkään dieetti ei yhteen päivään kaadu kun ei se nyt silti sitä tarkota että tarvii kaksin käsin vetää sokeria naamaan!

    1. Hyvä Kia, kiva valmentaja sulla kun antaa luvan kanssa joustaa! Mäkään en jaksa uskoa että yhteen päivään kaatuisi, ellei niitä yksiä päiviä ala tulemaan usein. Tsemppiä dieetille 🙂

  6. WORD! Se on suoraan sanottuna vaan ihan helvetin törkeää puputtaa omia eväitä joulupöydässä kun toiset on kovan vaivan nähneet luodessaan joulua muille. 1-2 päivää kun perinne ruokia syö ei kaada kenenkään dieettiä.

  7. This really is actually fascinating, That you are a quite specialist blogger. Ive joined your rss feed and sit up for looking for more of your excellent post. Also, I have shared your web site in my social networks! eeffcdegddaeedab

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.