Sarjassamme kilpirauhasen vajaatoiminta

Posted on Posted in Kilpirauhasen vajaatoiminta, Punttimimmi, Terveys, Treeni, Yleinen

Vietimme juuri diagnoosin kanssa 10kk päivää, joten ei ole enää pitkä aika siihen että saamme juhlia ensimmäistä vuosipäiväämme yhteen. Pian on mennyt vuosi siitä, kun lääkäri soitti ja kertoi hyvät uutiset. ”Sinulla on selkeä kilpirauhasen vajaatoiminta”. Tai siis kuvittelin sen olevan hyvä uutinen ja olin tosi iloinen, koska ajattelin että nyt kun tiedetään mikä minulla on, alan vihdoin voimaan hyvin. Niin vissiin! 😀

Tähän vuoteen on mahtunut niin paljon rehellistä vitutusta, että riittää kyllä mun puolesta muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Suurin ongelma, siis fyysisen voinnin lisäksi, on tainnut olla se, etten ole hyväksynyt tilannetta. En ole hyväksynyt sitä että olen sairas ja että sen ehdoilla pitää mennä, vaan olen halunnut ajatella itseäni superihmisenä joka kyllä pystyy kaikkeen mitä haluan. Ja sitten on vituttanut kun en ole pystynytkään. Mielenheikkoutta.

imageTätä kuvaa paremmin fiilistä kuvaavaa kuvaa ei taida olla olemassakaan 😀

Mutta kai mä tässä pikkuhiljaa olen alkanut hyväksymään tilanteen, sen että tässä edelleen menee aikaa ennen kuin olen kunnossa. En enää optimistisena ajattele, että ehkä ensi viikolla voisin jo paremmon vaan tiedostan ettei mitään nopeita muutoksia ole tulossa.

Eihän se kivaa ole, kun haluaisi tehdä niin paljon mutta kroppa ei vaan anna periksi. Mutta alan vihdoinkin tajuamaan sen, että kyse ei ole siitä että olisin laiska, vaan siitä että mun kroppa ei vaan toimi. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä haluan tai että olisin saamaton.

On ollut mun aivoille vähän helpompaa, kun lääkäri kielsi kovan tai hermostollisesti rasittavan treenin. Nyt ei ole tarvinnut potea huonoa omatuntoa siitä etten jaksa treenata. Mulla on niin syvällä se ajatusmalli, että kyllä aina jaksaa treenata, muuten ei halua tarpeeksk. Eli on tässä kyllä vielä matkaa siihen, että oikeasti ymmärtäisin olevani sairas, koska silloin myös ymmärtäisin 100% sen, ettei se etten jaksa treenata johdu laiskuudesta! 😀

Tällä hetkellä päällimmäinen ongelma treenin kanssa on se palautuminen. Mun kroppa ei vaan palaudu. Vaikka fyysisesti jaksaisinkin hyvänä päivänä kevyen treenin tehdä, niin se ei edes ole kivaa. Olen heti ihan hapoilla kun teen jotain kevyttä ja hengästyn jo siitä että kävelen kaupasta kotiin. En palaudu sarjojen välissä enkä treenin jälkeen. Kolme päivää treenin jälkeen ei tee mieli tehdä muuta kuin nukkua ja kroppaa särkee. Ja nyt puhun siis oikeasti kevyeestä treenistä, en mistään normaalille ihmiselle raskaasta.

image

Kävellä sentään voin, vaikka sitäkään ei ole tullut nyt paljon harrastettua. Uutisia seuraamalla ei tee pahemmin mieli mennä iltaisin yksin ulos pyörimään ellei ole pakko! 🙁 Sunnuntaina käytiin kuitenkin kaverin kanssa parin tunnin kävelylenkillä, siitä nää postauksen kuvat. Tarpeeksi hitaasti kun kävelee, niin en hengästy! 😀

Mitä väsymykseen tulee, niin tähän pätee aika hyvin se, että kaikkeen tottuu. Alle 10h yöunet tuntuu epäinhimilliseltä ja mieluiten nukun ainakin sen 12h. Enää minusta ei ole mitään kummallista siinä, että joudun laittamaan herätyskellon soimaan kello 14, jotta heräisin töihin. Tai siinä että töiden jälkeen istun sohvassa katsomassa netflixiä loppuillan kunnes nukuttaa.

Mua ei edes enää vaivaa se miten säälittävältä tuo kuulostaa (ja on), sillä tämä nyt vaan on mun arki tällä hetkellä ja sen kanssa pitää elää.

image

Sain taas uudet tulokset verikokeista, vähän näyttäisi tsh-arvo tällä kertaa laskeneen. Mutta en viitsi sitä sen enempää lähteä analysoimaan, perjantaina katsotaan mitä lääkäri tällä kertaa on mieltä.

33 thoughts on “Sarjassamme kilpirauhasen vajaatoiminta

  1. No onpa tosiaan vittumainen homma kun ei vieläkään ala normalisoitumaan. Itsellänikin meni kauan, mutta n. 5 kk kohdalla oli jo selkeästi parempi mutta lopulliseen olon normalisoitumaan meni n. 1,5 v. Tämä johtui siitä, ettei tajuttu hoitaa alla olevaa raudanpuutetta pois. Se heikentää kilpirauhasen toimintaa ja ilmeisesti myös lääkityksen puremista. Stressi oli toinen joka sotki vointia. Lopulta tajusin myös alkaa hyvähiilaritietoisella ruokavaliolle ja se sitten paransi loput. Hyvin yksilöllisiä juttuja nämä ovat, mutta monimutkaisia ja systemisiä. Moni asia elimistössä vaikuttaa toiseen. Toivottavasti sulla on osaava ja asiantunteva lääkäri!! Se on täysin keskeistä olon korjaantumisprosessissa.

    1. Kiva kuulla että sinulla vihdoinkin olo parantunut! Minulla myös rautakuuri päällä, ollut jo jonkunaikaa kun ferritiiniarvo alhainen.

  2. Niin ärsyttävää, että ei näy nyt vieläkään parannusta asiaan. 🙁 Mutta tärkeintä on just se, että ei säti itseänsä siitä! Se on nimenomaan sun kropan tila just nyt ja sen kanssa on vain elettävä. Itselläkin kilpparivajakkina niin tuttua tuo, että ei vain palaudu treeneistä. Ennen pystyi vetämään helposti yli kymmenen tuntia viikkoon ilman mitään palautumisongelmia. Sairastumisen jälkeen se kolmekin treeniä on usein liikaa. Aamulla herää kuin olisi jyrän alle jäänyt ja ei todellakaan sellaisella normaalilla tavalla että olis vähän lihaskipuja. Se on ihan henkisestikin hirveä se olo, sellainen masentunut ja ahdistunut!

    Toivoisin niin kovasti että sulla lähtis oireet helpottamaan! Onko sulta hei mitattu rautavarastoja, eli esim. ferritiiniarvoa? Itselläni on kilppariarvot ollu nyt jo vuoden hyvät, mutta ihan järjetön väsymys vaivasi kunnes tajuttiin mitata rautavarastot. Ne olivat ihan huvenneet ja jo 1,5 kk rautakuuri teki oikeasti paljon. Tuo rautavarastojen mataluus on yleistä just vajaatoimintalaisilla. Mullakin oli hemoglobiini 150, mutta silti rautavarastot olivat todella alhaiset. Mutta oikeasti paljon tsemppiä ja armollisuutta sinne! 🙂

    1. Jep, juuri noin kuin kirjoitit 🙁 Joo, on mitattu ja rautakuuri ollut jo jonkunaikaa kun arvot matalat. Kiitos! <3

  3. Itsellä todettiin syksyllä fibromyalgia, jossa on oireina kanssa mm. loputon väsymys ja huono palautuminen. Lihakset menee tehdessä hapoille heti, mutta kevyttä treeniä pitäisi tehdä pari kertaa viikossa, että lihasaineenvaihdunta kohentuisi. Ikävä vaan, että se kevytkin on fyysisesti ihan tuskaa, ja henkisesti vielä enemmän, kun ei pysty enää millään siihen, mikä puoli vuotta sitten meni helposti…

    1. Se henkinen juttu taitaa juuri olla pahin 🙁 Toivottavasti alat pian voimaan paremmin!

  4. Tää teksti on, kuin suoraan mun elämästä! Niin samojen ajatuksien kanssa täälläkin taistellaann. Kova paikka myös entiselle duracel-pupulle oikeasti hidastaa elämän tahtia. MUlla diagnoosi tuli vuonna 2012 ja siitä asti thyroxiinia syönyt. Parempaan suuntaan mennään, mutta ei vielä ihan olo ole paras. Joskus parempia ja huonompia päiviä. Se on vaan hyväksyttävä tämän sairauden kanssa. Raskainta tässä sairaidessa on se, että muut keillä ei tätä ole niin ei ymmärrä. Pitelevät laiskana ja ihmettelevät mikset jaksa. Kehuvat päälle miten he itse jaksavat. Vielä pahin kommentti mulle kun koitan puhua siitä että kiloja tullut tän sairauden myötä n. 10-15kg jojoilee paino. Niin patistetaan vaan salille ja vähentää herkkuja. Mutta eise asianäin ole. Kiitos tästä tekstistä! Sä sait sen sanoiksi mitä minun mielessäni on melkein joka päivä. Tsemppiä ja jaksamista sinulle! 🙂 saanko jakaa tämän omassa facebookissani? Tämä voisi auttaa minun läheisiäni ymmärtämään minua paremmin. 🙂

    1. Juuri niin kuin kirjoitit 🙁 Eikä sitä muut ymmärrä ellei ole omakohtaista kokemusta… Saat tottakai jakaa ja toivottavasti olosi pian normalisoituisi! <3

  5. Ittehä olen myös kilpparivaivanen! Kilpikonna asustellu elimistössä vuoden diaknoosista ja ennen diaknoosia kärvistelin 5kk koomankaltaisessa tilassa. Suosittelen lämpimästi hoitamaan vitamiiniasiat (tärkeimpiä mielestäni rauta, seleeni, sinkki, B12, Dvitamiini) kuntoon, ja voi olla että joudut syömään ns. ’Yli päivittäisen saantisuosituksen’ saadaksesi olon kohenemaan. Itsellä on auttanut kuitenkin ruokavalio eniten kilpparin hoidossa, VHH sekä maidoton gluteeniton ruokavalio puree jopa paremmin kuin itse tyroksiinilääkitys. 🙂 Monesti kilpirauhasen puhkeamisen laukaisevana syynä onkin suoliston pitkäaikainen tulehdustila, joten ruokavaliomuutoksella voi oikeasti saada ihmeitä aikaan. Maito- ja viljatuotteiden käyttäminen itsellä laukaisee usein erinäisiä tulehdustiloja elimistössä kuten flunssa- ja silmätulehdusoireita sekä lmenee lisääntyneenä väsymyksenä ja muiden kilpirauhasoireiden pahentumisena. Tervetuloa tämän monioireisen taudinkuvan maailmaan, tämän kanssa oppii elämään kunhan hoitotasapaino löytyy. 🙂
    Olen oppinut kilpparin myötä kuuntelemaan kroppaani paremmin. Nyttemmin treenaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta huolimatta erittäin intensiivisesti (vaikkakaan hapenottokyky ei ole entisellään) enkä ulkopuolisen silmin varmastikaan näytä tyypilliseltä pöhöttyneeltä kilpparipotilaalta. Aina näin ei ole ollut. Ennen lääkitystä ja lääkityksenkin jälkeen ennen ruokavalionmuutosta lihosin 10kg jatkuvasta treenaamisesta huolimatta enkä palautunut treeneistä, mikä oli järkytys liikkuvalle ihmiselle.
    Haluan tällä tuoda ilmi sen, että pienillä muutoksilla saa tämän taudin kanssa ihmeitä aikaan ja pystyy elämään normaalia elämää. Älä vaivu epätoivoon, äläkä lakkaa etsimästä helpotusta tilanteeseesi. Älä anna kilpparille valtaa!! 🙂

    1. Mitä sulla käytännössä tarkoittaa tuo vhh ? Onko kaikki gluteenittomat viljatkin pois ? Tai millaista määrää hiilaria suunnilleen päivässä ? Kun jostain olen itse ymmärtänyt,että kovin alhaiset hiilarit ei nimenomaan olisi hyvä juttu, jos vajista sairastaa, mutta toisaalta monilla näyttää olevan päinvastaisiakin kokemuksia …

      1. Ehkä VHH on vähän väärä kuvaamaan mun ruokavaliota, mutta sillä tarkoitan lähinnä erittäin kasvis- ja lihapitoista ruokavaliota. En laske kaloreita saatika mittaa annoksiani. Maitotuotteet sekä kaikki muut viljat pois paitsi gluteeniton täyskaura on täysin poissuljettuja. Tämän lisäksi vältän perunaa ja bataattia. Lisukkeena käytän lähinnä riisiä ja gluteenitonta pastaa, mikä vastaa sisällöltään riisiä. 😃 Maissipohjaiset gluteenittomat tuotteet eivät minulle sovi, maha ärtyy niistäkin. Hiilarit saavat minut entistä väsyneemmäksi (gluteenista puhumattakaan) varsinkin niitä kerralla paljon nautittaessa, mutta huolehdin toki niiden riittävästä saannista syömällä kokonaismäärältä riittävän paljon päivän aikana. Syön todella useasti päivässä, mutta pienempiä annoksia.
        Toki kaikki ovat yksilöitä, eivätkä nämä itselle auttaneet keinot tepsi samoin. Itsellä kuitenkin ruokavalio on suoraan yhteydessä olotilaani ja arvoni ovat normaalit. VHH ja maidoton gluteniton ruokavalioni ei mielestäni muutoin ole ongelmallinen, kunhan muistaa huolehtia vitamiinien saannista (purkista). Vitamiinien merkitystä en voi korostaa liikaa!!

    2. Itsellä vhh pahensi veriarvoja. Kokeilin matalahiilihydraattista ennen lääkitystä ja veriarvot otettiin ennen vhh kokeilua, heti ensimmäisen kuukauden jälkeen ja hiilareiden lisäämisen jälkeen muutaman kuukauden kuluttua. Huonoimman arvot olivat, kun vhh:ta oli kestänyt kuukauden. Hiilareita söin kuukauden aikana 20-50 grammaa kuussa. Hiilareiden lisäys palautti arvot siihen, mitä ne olivat ennen vhh:ta. Mulla siis mitattiin arvoja kolmesti ennen kuin lääkäri uskoi, ettei viitearvot ylittävä TSH ole pelkkää sattumaa… ihan koomassa sohvanpohjalla meni pitkä aika.

      1. Korjaan: 20-50 grammaa päivässä ei kuussa ;D
        Jassu: vhh ruokavaliosi ei varmaankaan ole, jos hiilareita tulee kasvisten lisäksi kaurasta ja gluteenittomasta pastasta.

  6. Tuntuu kamalalta ajatella, että tämä olotila saattaa jatkua kauankin… Joka päivä herään ja toivon, että tänään olisi jo parempi päivä. Tyroksiinia olen syönyt vasta 6 viikkoa, muutosta olossa ei vielä ole. Kärsivällisyys ei ole hyveeni, tuntuu että aika menee hukkaan sohvalla maatessa, kun haluaisi jo parantua.

    1. Voi ei, niin tuttua 🙁 Toivottavasti olosi lähtisi pian paranemaan <3

    2. Itsellä myös vajaatoiminta. Tuo 6 viikkoa on kuitenkin tosi lyhyt aika, mutta silti yllättävää, että et ole huomannut mitään muutosta :/ Mulla on yksi tuttu, kenellä ei tuo tyroksiini oikein auta eli käyttää sitä yhdistelmälääkettä, siinä on vissiin sitten T3 ja T4. Ja ikävä kyllä sitten on heitä, joilla ei oikein koskaan saada lääkitystä tasapainoon vaikka on kaikkea koitettu – tosiaan tuo ferritiini liittyy siten, että jos on liian matala niin tulee vajaatoiminnan kaltaisia oireita. Potilailla pitäisi aina myös hoitaa se kuntoon, mutta ainakin itsellä julkisella mitattiin aina vain hemoglobiini. Itse on pitänyt olla aktiivinen ja olen tietoni lähinnä onkinut muualta. Ruoka vaikuttaa monella eli juurikin nuo mainitut maito ja viljat voivat pahentaa oireita. Mutta itselläkin oli jossain vaiheessa ihan hirveä olo ja se kesti ja kesti, siinä vaiheessa mielellään jo koittaa vaikka syödä pieniä kiviä jos olo kohentuisi. Ajattelin jos kuolen nyt ei yhtään haittaa. Muutoinhan erilaiset ruokavaliokokeilut voivat olla haastavia, mutta kun olo on tuo, niin ”ilolla kokeilee”.

  7. yffff. oma naama näyttää kans liian usein tolta :/ mulla on tyroksiini yllättävän pian auttanut ihan pahimpiin oireisiin mut nyt saatan olla siinä tilanteessa et luulen vaa olevani laiska tai normaalilla tavalla väsynyt ku on huonoi päiviä ja viikkoja – mut miten sitä oppii ikinä erottaa? etenkin kun on tämmönen suorittajaluonne. ootko muuten käyny iha jollain asiaan erikoistuneella lääkärillä vai iha normaalilla?

    tsemppiä enivei!

    1. Säännöllisillä verikokeilla pitäis seurata kilpirauhasen tilaa 🙂 sitten oppii myös tunnistamaan niitä oireita, mitkä ilmoittelee, että lääkkeen lisäys ois paikallaan. Mä olen käynyt reilun vuoden aikana seitsemän kertaa verikokeissa, kun oikeaa annostusta on rukatttu ja yleensä kun diagnoosia tehtiin. Kohta olisi aika taas käydä verikokeissa.

    2. Olen käynyt sekö yleisellä että kilpairauhasjuttuihin paneutuneella yksityisellä. En jotenkin usko siihen että jos on perusluonteeltaan aktiivinen ja reipas, että muuttuisi laiskaksi, vaan että vikaa on edelleen kropassa :/ Tietty huonoja päiviä tulee muutenkin jokaisella!

  8. Moi. Mulla on myös kilpparin vajaatoiminta ja olo on kohtuu hyvä nykyisin. Jaksan treenata kolmesti viikossa tehokkaasti 3 tuntiakin putkeen, harrastan judoa ja punttia. Tosin välillä menee vapaapäiviä sängyssä lepäillen. Mietin siun kirjoitusta, että onko mitattu myös t4v arvoa, kun se paremmin kertoo hoitotasapainosta, kuin tsh? Joillakin thyroxinilla ei saada riittävää hoitovastetta ja joudutaan käyttämään muita valmisteita. Lääkärin vaihtaminenkin voi olla paikallaan, kun kaikilla ei osaaminen riitä. Toipumista ja tsemppiä sinulle!

    1. Kiitos tsempeistä! 🙂 On mitattu se myös, se aina ollut normaalialueella mutta tsh korkea. Kiva kuulla että pystyt treenaamaan kunnolla vajaatoiminnasta huolimatta nykyään, antaa toivoa! 🙂

  9. Todella hyvä kirjoitus. Niin hyvin kuvattu tätä olotilaa. Nyt mulla on ollu parempi vaihe,mut mulla onki ollu sairaslomaa takana flunssan takia. On saanu levätä kunnolla. Kyllähän siinä sellain 15 vuotta meni,et hyväksy asian,et oma kroppa ei kestä. Ja varmaan on vaikuttanut asennekin tätä sairautta kohtaan. Kun on lääkitys,niin ei ole vaihtoehtona voida huonosti. Lääkäreiden ja ihmisten epäluulot,niin miten siinä voikaan antaa itselle anteeksi,ettei jaksa niin kuin muut perusterveet. Meidäthän on myös luokiteltu perusterveiksi. Yksikään lääkäri ei ole kertonut,mitä kaikkea tähän sairauteen liittyy. Eivät ole myöskään neuvoneet,miten voisi jaksaa paremmin. Kaiken on joutunut oppimaan kantapään kautta ja vertaistukiryhmistä. Kiitos kaikille,keltä olen neuvoja saanut. Ja voimia sairautenne kanssa.

    1. Kiitos! Ikävä kuulla että on muita jotka ovat samassa tilanteessa, lohduttavaa ettei ole yksin tämän asian kanssa mutta ei sitä toisaalta toivoisi kenellekään!

  10. Tutulta kuulostaa tuo helvetillinen aamuväsymys, on tosiaan niinkin koneisto ois ruosteessa ja moottorista ois turbo levinnyt 🙁 Eikä mikään uni maailmassa auta asiaan, vaan se on väkisin temmottava itsensä ylös ja pienten lasten hoitoon ( 4kk ja 3 v). Ennen niin paljon liikkuva ihminen ja raskasta kolmivuorotyötä tehneenä oli energinen paketti. Nyt sairastettu kunnolla jo kaksi vuotta, puoli vuotta syöty lääkettä – kun vihdoin älysin mennä yksityiselle. Pahimmassa vaiheessa en pystynyt kipujen takia edes liikkumaan, tuli pahat rytmihäiriöt ruokamyrkytyksen takia,niveltulehdukset ja huono unisuus,kovat suolistokivut jne.
    Huomasi kyllä ketkä olivat niitä tosi ystäviä kun pelotti, teki kipeää ja suretti sairastuminen ja oma heikko olonsa ja halusivat ymmärtää, auttaa. Sairastuminen jättää ihmiseen jäljen ja muuttaa ihmistä. Kaikkein pahin tunne oli kun tuntui ettei kukaan lääkäri ota vakavasti, kyllä se kova ja kivinen tie oli lääkityksen saamiseen ja siihen että löysi vihdoin sen lääkärin kuka ymmärsi ja auttoi.

    1. Ikävä kuulla 🙁 niin se vaan taitaa mennä, että kun tulee huonoja juttuja vastaan näkee ketkä ne oikeat ystävät ovat. Toivottavasti olosi pian paranisi!

  11. Kiitos kun kirjoitit tämän tekstin! Silmät kyynelissä luen tätä. Vielä 14 vuoden jälkeenkään en ole päässyt yli tuosta itseni haukkumisesta saamattomaksi ja laiskaksi, vaikka järki sanoo, että se johtuu sairaudesta. Että kun toivottavasti tämä uusi lääkitys (mulla vaihdettiin muutama kuukausi sitten eläinperäiseen lääkitykseen) pääsee vauhtiin, niin se ”vanha” minä tulee takaisin. Tsemiä ihan hirveästi ja toivotaan, että lääkitys sinulla tasapainottaa tilanteen nopeasti! <3

    1. Vaikeaa se on, kun sairaus tuntuu jotenkin ”tekosyyltä” vaikka tietää ettei se sitä ole. Haluaisi itse jaksaa kun muut jaksavat. Kiitos tsempeistä ja voimia sinulle! <3

  12. Mie oon elänyt nyt 2 vuotta kilpparin vajaatoimintadiagnoosin kanssa. Lääkityksen aloittamisesta paino on tippunut 15 kiloa, lihasta ollaan saatu ja treenatakin jaksaa 4-5kertaa viikossa. Mä en mitenkään muuttanut ruokavaliotani, eikä minu lääkäri edes suositellut mitään gluteenittomia tms, mainitsi vaan, että kovaa treenaavan täytyy hiukan useammin testattava arvot. Välillä mulla menikin vähän huonompaan suuntaan, ja ko tukka alko tippuun päästä tajusin, et nyt vissiin ollaan heikoilla. Tottakai tulee hetkiä ko haluais vaan nukkua päivät pitkät, mut mä oon vaan päättänyt nousta ja tehdä.. En anna tän sairauden hidastaa tai olla tekosyy mihinkään. En kuitenkaan tarkoita, et pitäs ehdoin tahdoin viedä kroppa äärirajoille, mutta ei kannata jäädä vellomaan asian kanssa. Tsemppiä kaikille! 😀

    1. ..pakko vielä jatkaa ;D Mullakin oli päiviä, jotka vaan itkin pimeässä masennusoireiden takia, ja tais amk-tutkintokin jäädä ton takia. Kun aloin saada tuloksia treeneissä ja painonpudotuksessa, se ikäänkuin ruokki omaa henkistä hyvinvointia. Nyt sairaus on mulle vaan joku pikkuvika ja lääkeiden otto joka-aamuinen velvollisuus 🙂

    2. Mutta sulla ei siis ole lääkitys kohdillaan jos nukuttaa? Kyllä mielestäni hoidolla pyritään siihen, että on täysin normaali olotila ja mulla ainakin säädetiin niin millintarkkaan pillerit kohdilleen (en ota kokonaisia) ja lääkäri sanoi, että paras laittaa se 100% kohdilleen ja tosiaan testataan välillä ja etenkin jos siltä tuntuu että mennään metsään. Silloin toki pitää itse soitella labra-aikaa eikä odottaa viikkokausia ”virallista” aikaa. Mulla on niin selkeät oireet, tunnistan heti kun lääkitys on pielessä. Itse en voinut sen ollessa pielessä treenata tai kävellä yhtään, koska henki ei kulkenut, ahdisti rinnasta ja tuntui kuin joku olisi pistänyt tikarilla rinnasta niin että tulee lapaluiden välistä ulos. Samoin silloin meni aina jalat maitohapoille 5 m juoksusta yms. Kaikillehan ei edes sama lääke auta ja toisaalta jos sulla on huono olo/fiilis niin miksipä ei kokeilla ruokajuttujakin? Tietysti jokaisen oma asia, mutta minulle tuo olotila oli hirveä, en halua siitä päivääkään koskaan takaisin. Nyt on mennyt ok kun lääke saatiin kohdilleen ja jossain vaiheessa pidemmällä aikavälillä taas katsotaan arvot. Olen itse paljon myös lukenut, mutta täällä meillä päin on myös vajaatoimintaan liittyviä ravintoluentoja missä käydään läpi mitä vajaatoimintaisen kannattaa tehdä kroppansa/olonsa tukemiseksi. Niitä kyllä suosittelen kaikille, jos sellainen jossain lähellänne bongaatte! Sydänpuussa ainakin on.

  13. Minulta on poistettu koko kilpirauhanen, ja omaa tytoksiinituotantoa ei ole ollenkaan. Olo on kuitenki mun mielestä ollu koko ajan aika normaali, en ole vajaatoimintaoireista kärsiny juurikaan. Toisaalta vaikeiaa on välillä erottaa johtuuko oma laiskuus, väsymys ja aloitekyvyttömyys sairaudesta vai siitä että esim siivoaminen/tenttiin luku ei kiinnosta 😀 tsemppiä kaikille!

  14. Miksi kukaan ei puhu täällä siitä, että eläinperäiset lääkkeet vaan sisältää näitä kaikkia kilpirauhasen tarvitsemia hormoneita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.