Treeniä, venäjää ja muita kuulumisia

Posted on Posted in Puntti, Treeni, Yleinen

Pahoittelut tylsimmästä otsikosta ikinä, pääsin nyt vihdoinkin istumaan alas kirjoittamaan enkä keksi mitään parempaa otsikkoa. Tämä olkoon siis kuulumispostaus.

Aloitin viime torstaina Venäjän kielen opinnot kesäyliopistolla ja ai että olen innoissani siitä! Olen monta vuotta haaveillut venäjän osaamisesta ja tehokurssille osallistumiselle ja tämä on juuri sitä mitä olen halunnut. Opettaja on hyvä ja tahti nopea, joten oppiminen edellyttää oikeasti sitä että keskittyy ja vähän haastaa itsensä. Ollaan nyt viikossa käyty läpi yhteensä seitsemän kappaletta kirjasta. Toisinsanoin ei kerrata samoja asioita ikuisuuksia vaan käydään kerran läpi ja sitten pitäisi jo osata. Jotenkin tuntuu myös aika hienolta kun tajusin, että kymmenen vuotta sitten harjoittelin näitä samoja alkeita suomeksi ja nyt opiskelen suomeksi venäjää. Olin niin ylpeä itsestäni, kun kolmen koulupäivän jälkeen kirjoitin kotitehtävänä ensimmäisen dialogini venäjäksi. Ei mennyt ihan nappiin, mutta silti!

kuva 3 (6)Tarina siitä kun hukkasin olueni.

Iltaisin olen ollut niin poikki, etten edes ole viitsinyt käynnistää tietokonetta. Aamulla on aikainen herätys, sitten kouluun, väliin ruokaa ja jumppaa ja sitten töihin. Ei ole paljon tarvinnut nyt unta koulupäivinä odottaa, enemmänkin huolena on se että herätyskello soi ihan liian pian! 😀

Mitäs treenirintamalle? Vaikka tänne blogiin en ole asiasta pahemmin päivitellyt, olen aika säännöllisesti käynyt nyt pari kertaa viikossa treenaamassa. Jotenkin minusta tuntuu, ettei mun treeneissä ole mitään uutiskynnystä ylittävää. On maailman siistein juttu että pääsen taas edes vähän jumppaamaan, mutta enää (tai ainakaan tällä hetkellä) mulla ei ole tarvetta kirjoitaa auki jokaista yksittäistä treeniä. Ehkä sillä on jotain tekemistä sen kanssa, että töiden puolesta olen joka päivä salilla sen neljä tuntia, joten siinä tulee treenijutuista puhumiskiintiö hyvin täyteen! Alunperinhan perustin tämän blogin sen takia, että punttisalilla treenaaminen oli niin uutta ja halusin puhua siitä kokoajan, mutta kukaan ei enää jaksanut kuunnella! 😀

kuva 2 (7)

Aika samalla kaavalla menee kuitenkin joka treeni, puntilla joko kyykkyä tai maastavetoa ja jotain heilumista sen ohella. Kun käydään lyömässä niin lyödään. Eilen tein kyykkytreenin, harjoittelin kyykkäämistä penkille (ei löytynyt boksia). En ihan muistanut millaisella tekniikalla piti tehdä niin kuvasin videota itselleni mitä aina sarjojen välissä katson. Sen olen muutenkin ottanut tavaksi, hyvä tapa seurata omaa tekniikkaa kun treenaa yksin. Kyykkyä tein ensin 60kg asti sarjoja mutta tekniikka alkoi viimeisessä sarjassa näyttämään hassulta niin vähensin painoja ja lisää toistoja ja lopulta 60kg näytti hyvältä. Päätin sitten että teen vielä ylimääräisenä 3x70kg ja alkoi oikein v***ttamaan. No, videolla näette:


Ärsytti sika paljon että mun tekniikka huononi! Mutta julkaisin videon tahallaan instaan jos joku osaavampi saattaisi nähdä sen ja neuvoisi kun en enää itse ollut varma miten lähteä korjaamaan.

Ja kerta tämä nyt on sekava kuulumispostaus niin jatketaan tästä seuraavaan teemaan. Kirjoitin jonkun aikaa sitten siitä että minulla on vahva tarve olla yksin tällä hetkellä. Eikä se tosiaan ole mihinkään muuttunut, mutta olen analysoinut asiaa. Olen välillä todella mustavalkoinen ja kun huomaan itsessäni jonkun piirteen niin ajattelen että sitten olen varmaan 100% sellainen. Esimerkiksi, kun minulla nyt on sellainen olo etten halua vapaa-ajallani olla sosiaalinen niin mulle luontainen ajattelutapa on se että tällainen nyt sitten olen. Mutta se että jonkunaikaa on sellainen fiilishan ei tarkoita sitä ettenkö koskaan haluaisi viettää aikaa ihmisten kanssa.

Nyt on vain sellainen vaihe, että ärsyttää olla paikoissa missä joutuu olemaan kovin sosiaalinen ja ihmiset haluavat höpöttää vain höpöttääkseen ilman että on asiaa. Vuosi sitten tunsin itseni todella yksinäiseksi, mutta siihen jotenkin tottui ja nyt olen oppinut nauttimaan yksinolosta ja kaipaan sitä että saan viettää aikaa itsekseni. En tiedä saako tästä enää mitään selkoa vai meneekö ihan hourailuksi kun mulla on silmät ristissä väsymyksestä! 😀

kuvaaa13 tuntia sitten vessaselfie koulussa.

Siis välillä en vaan kestä itseäni! 😀 Otin kuvan mun paidasta aamulla ja vaikka katsoin kuvaa luulin edelleen että mulla oli tietty paita päällä, kun piti päivittää että lempipaita jossa lukee ”education is important but big biceps are more important”. Nyt vasta kuvaa katsoessani tajusin että oli ihan eri paita päällä! 😀 😀
kuva (9)

Eipä kai mulla sitten muuta tähän hätään. Ihan hullua että kello on vasta 21 illalla kun musta tuntuu siltä, että olisin valvonut ikuisuuden. Varasin muuten ajan kampaajalle ensi viikolle, joten silloin tämä tukka oikeasti lähtee. Mittasin mittanauhalla, 40cm olisi tarkoitus leikata pois. Olenkohan nyt ihan seonnut? 😀

11 thoughts on “Treeniä, venäjää ja muita kuulumisia

  1. Samoja fiiliksiä, olen ennen myös suurelta osalta ollut sosiaalinen, mutta toisaalta myös erakkoa on löytynyt. Mulla kilppariongelmat toi sen, että en niinä aikoina halunnut nähdä juuri ketään koska ei jaksanut hölistä turhia ja hyvä jos joinain päivinä yhtään mitään. Koska radiojodin vaikuttamisen aikaan jouduin olemaan todella kauan ilman lääkitystä, oli se sen verran helvettiä että ei juuri mikään innostanut. Jotenkin se sitten jäi päälle, mutta ehkä sekin johtuu että ei näemmä se lääkityskään ole 100% kunnossa ollut. Nyt tuli viilattua sitä annosta oikeaan suuntaan ja eron huomaa heti fiiliksissä ja on jo sellainen olo, että ehkä niitä ihmisiäkin jaksais kattella. Toisaalta aina tulee olemaan se erakkopuoli myös, ei se mihinkään katoa kokonaan kun se on aina ollut niin. Liittyy vaan siihen, että jos on liikaa hässäkkää ja kiirettä jonain ajanjaksona niin itse tarvitsen täydellisen rauhan esim. neljän seinän sisällä ’toipuakseni’, jotta voin jatkaa taas täysiä eteenpäin 🙂 Mutta on ollut tosi outoa itsellekin, kun oon myös tosi paljon ollut sellainen kyläluuta ja rakastanut pitää juhlia kotona, mutta nyt tuntuu sellaiset tosi raskaalta. Toivon, että on väliaikaista, koska en oikein itsekään niin tykkää tästä uudesta minästä, mutta onhan tätä nyt sitten jo kohta vuoden jatkunut…

  2. Mahtava tarina! 😂Mä oon kans joskus opiskellut venäjää ja ihan hirveen paljon muuta en enää muista kuin juurikin booshemoi, jolkipalkki ja piva.😅

  3. Pientä korjausta, ”missä” on ”gde” ja se sanotaan ihan gde moje pivo, eto tarkoittaa vaan ”tämä” tai ”tuo” eli ei sovi lauseeseen. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.