Kun tekee parhaansa mutta se ei ihan riitä

Posted on Posted in Kisat, Motivaatio, Puntti, Punttimimmi, Tapahtumat, Treeni, Yleinen

Pettymys. Se sana jos jokin kuvaa sitä fiilistä mitä koin toissa sunnuntaina kisoissa. Niin suuri pettymys.

Tavallaanhan kisat menivät tosi hyvin. Sain tuloksen, kotiinviemiseksi oman sarjan kultamitalin ja muutenkin huomasin että olin kehittynyt kilpailemisessa. Mutta ihan vielä näin reilun viikonkaan jälkeen kisoista pettymys ei ole laskenut niin paljon, että osaisin laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja iloita kehityksestä.

Kyseiset kisat olivat FPO penkkipunnerrus ja maastanoston SM-kilpailut ja WABDL World Cup. Tämän syksyn päätavoitteena minulla on marraskuun MM-kilpailut Moskovassa, mutta haluan kilpailla usein jotta opin kilpailemaan ja otin nämä kisat osaksi treeniä. Treenit ennen kisoja sujuivat hyvin ja liikuttelin isompia rautoja kuin ennen EM-kisoja.

Yritän oppia olemaan suunnittelematta kisanostoja liikaa etukäteen, niin että katsoisin kisapäivänä että mikä on päivän kunto ja mikä olo. Helpommin sanottua kuin tehtyä, mulle olisi kovin luontevaa suunnitella jo nyt ensi vuodenkin kisojen raudat… Näille kisoille olin asettanut tavoitteeksi 190kg, sitä lähtisin hakemaan jos olisi hyvä päivä.

21326015_10155086880558924_1788397350_n

Siiri lähti mukaan mun huoltajaksi ja meillä oli hotelli Turun keskustassa lauantai-sunnuntai välisenä yönä. Lauantaina kävin aamusta puntarilla ja jäin loppupäiväksi seuraamaan kisoja. Minusta on aina yhtä siistiä katsoa kun vahvat ihmiset nostavat rautaa.

21362974_10155086884598924_1614345103_n

Puntarin lukema hieman yllätti, olin ollut kahden vaiheella että pudotanko alempaan sarjaan vai menenkö alkuperäisten suunnitelmien mukaan raskaaseen sarjaan. Oli sen verran paljon stressintekijöitä ennen kisoja ettei olisi ollut järkevää lähteä vetämään painoa, niin söin reippaasti pari viikkoa ennen kisoja kun ei tosiaan tarvitsisi ruuasta nipistellä. Koska puntaria edeltävänä päivänä mun aamupaino oli 95,1kg, söin vielä illalla herkkuja kun teki mieli, koska ei olisi mitään merkitystä puntarilla kun menisin heittämällä raskaaseen sarjaan. Voitte kuvitella että hieman harmitti ne edeltävän illan herkut, kun kisavaaka näytti painoksi 91,3kg… Ei olisi paljosta jäänyt kiinni että olisin päässyt alempaan sarjaan, mutta eipä sillä lopputuloksen kannalta olisi ollut mitään merkitystä.

21362969_10155086884363924_388581780_n

Aamulla sain syötyä hyvin, eikä kisapaikallakaan jännittänyt mitenkään ylimaallisesti. Oli vain hyvä fiilis, sellainen että pääsisipä kohta jo nostamaan. Hyvää fiilistä ei kannata kuitenkaan ymmärtää niin, että olisin siellä hymyillyt kun Naantalin aurinko ja heittänyt letkeää läppää, mutta siis nostoja ajatellen hyvä ja keskittynyt fiilis. Lämmittelyt meni hyvin ja otin lämmittelynostoja 150kg asti, sekin tuntui hyvältä ja tässä kohtaa olin jo päättänyt että tänään on se päivä kun 190kg nousee. Aloituspaino 165kg nousi helposti ja siitä oli hyvä fiilis lähteä hakemaan uutta ennätystä.

165kg – my first attempt and only good lift at the Nationals the other week 😈

A post shared by Natalia G (@punttimimmi) on

Toiseen nostoon sitten 190kg. Oli tosi hyvä fiilis lähteä nostamaan ja sieltähän se nousi. Paitsi että ei. Polvien yli kun olin saanut tangon lantio ei enää liikkunut eteen. Ei sitten millään. Sitten tajusin että tanko oli jo liikkunut alaspäin ja siten nosto hylättäisiin vaikka saisin sen taisteltua ylös, niin päästin irti. Jos sitä saisi ne pienet voimat säästettyä viimeiseen yritykseen.

Siitä olen itsestäni ylpeä, että epäonnistuneen noston jälkeen sain itseni kasattua ja fokuksen siihen seuraavaan nostoon, enkä jäänyt siinä tilanteessa märehtimään epäonnistumista. Kolmanteen nostoon oli taas hyvä ja keskittynyt fiilis, mutta polviin se jäi. Voisi perustaa oman lajin meille, joilla on voimia vain vetää tankoa polvien yli, mutta ei loppuojennukseen. Eli täytyy olla onnellinen ettei harrasta lajia missä heti suorituksen tehtyään toimittaja kysyisi nopeita kommentteja. Mua harmitti niin paljon oma epäonnistuminen että ne nopeat kommentit eivät varmasti olisi olleet mitään painokelpoista.

21362900_10155086884338924_1424514586_n

Harmitti, miten pienestä jäi kiinni. Eri asia, jos olisi ollut huono päivä ja tuntunut että mikään ei kulje tai jos olisin mennyt nostamaan asenteella että kokeilen jos sattuisi nousemaan. Tai jos tanko ei olisi liikkunut ollentaan. Mutta oli hyvä fiilis ja olin varma että nousisi, jos niin voi sanoa. Kaikki meni nappiin muuten, ei jäänyt mistään sellaisesta kiinni, josta voisin ajatella että jos asiat olisivat menneet toisin niin olisin onnistunut. Tein parhaani, mutta tällä kertaa se ei ihan riittänyt tavoitteeseen. Kuten kirjoitin tekstin alussa, mulla menee vielä hetki että osaan laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja näen miten paljon olen oikeasti kehittynyt. Tällaista se välillä on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.